perjantai 23. lokakuuta 2015

"Kasvikset ovat niin kalliita, ja kun lapsikaan ei niistä tykkää"

1. Kasviksiakin saa edullisesti.

- Suosi kauden kasviksia, joita saa tarjouksista kohtuullisella hinnalla.
- Vähennä lihan määrää lautasella – kasviksetkin täyttävät kyllä vatsaa.

Esimerkkinä tämän viikon Lidlin mainoslehtisestä otettuja hintoja. (Joo, kaikkialla ei ole Lidlejä, mutta hevi-osaston tuotteita on usein hyvissä tarjouksissa myös muissa kaupoissa. Esimerkiksi viime viikolla kerroin siitä, että terveellistä lehtikaalia sai halvalla cittarista.)

Lanttua, porkkanaa ja punajuuria 0,69e/kg (23.10.15) Lidlissä tarjouksessa.
Ja esim. Prismassa näyttää nyt olevan normihinta porkkanoilla 1,05e/kg.
Kallista? Ei. Näistä saat jo paljon erilaisia ruokia/lisukkeita.
Esim. lanttua voi syödä raakana tai siitä voi tehdä lanttulaatikon.

Vinkki: pidä kasvisruokapäivä ainakin kerran viikossa. :) Lasagnesta voi tehdä kasvisversion; kasvissosekeitto ovat kevyt ja edullinen ruoka; kasvismunakas on helposti tehtävä ruoka; kokeile lihapullien sijaan falafel-pyöryköitä tai jauhelihapihvien sijaan kasvispihvejä; hyvin maustettu tofuwokki on hyvää vaihtelua, jne. On ihan supernaurettavaa, että esim. Helsingin koulujen kasvisruokapäivää on vastustettu.

Tofuwokkia nuudeleilla
+ kurkkua ja raakaa porkkanaa
(täältä löydät lisää arkiruokavinkkejä)


2. Kasviksia on todella paljon erilaisia. En usko, että voi olla niin, ettei joku henkilö tykkää juuri mistään niistä raakana tai kypsennettynä (keitettynä / uunissa paahdettuna / pannulla paistettuna).

Toiset ovat nirsompia kuin toiset, syystä tai toisesta. Esimerkiksi meidän lapsi syö mielellään monia kasviksia ja vain harvat ruoat jäävät lautaselle, mutta onko tämä vain perimästä kiinni? En usko niin. Perimällä on vaikutusta, mutta niin ympäristölläkin. Makuaistiltaan herkät lapset saattavat syödä uusia ruokia huonosti, mutta moniin erilaisiin makuihin kannattaa kuitenkin yrittää totuttaa nimenomaan lapsuudessa – tarjoa ruokaa useita kertoja, joskus se saattaakin yhtäkkiä alkaa maistumaan.

- Erilaisiin makuihin tottuminen alkaa jo sikiöaikana eli äidin tottumukset vaikuttavat lapsen mieltymyksiin. Odottavan äidin kannattaa syödä monipuolisesti jo siksi, että saa varmasti kaikkia tarvittavia ravintoaineita (muista kuitenkin lisäksi D-vitamiinia ja foolihappoa ravintolisinä!), mutta myös siis tämän asian vuoksi. Pahoinvointi voi toki rajoittaa tätä, mutta onneksi vain harvoilla se kestää koko raskauden. Itse rakastan valkosipulia, mutta raskausaikana jouduin käyttämään sitä vain vähän, sillä se aiheutti närästystä (no, myös lapsi kuitenkin tykkää siis valkosipulista). Lue esimerkiksi "Kokemusta ja perimää - herkkyys makuihin vaihtelee" (YLE) ja "Makuihin totutaan jo kohdussa" (Terve.fi). No, tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö nirson äidin lapsesta voisi tulla kaikesta tykkäävää tai toisinpäin.

- Pieni vauva saa erilaisia makuja myös äidinmaidon kautta. Syö monipuolisesti ja terveellisesti, jos ruoka-ainerajoituksia ei ole allergioiden vuoksi.

- Kun lapsi aloittaa kiinteät ruoat, sormiruokailu saattaa olla loistava ratkaisu. Meillä lapsi aloitti sormiruokailemalla eli kasvikset ja muut olivat alusta alkaen tunnistettavassa muodossa; ei vain epämääräisenä soseena. (Lue lisää vauvojen sormiruokailusta!) Kasvikset meillä ovat muutenkin lautasella erikseen, eivät siis pieninä paloina piilossa ruoan joukossa. Ruoan ulkonäöllä on merkitystä!

- Esimerkin voima on suuri, syö siis kasviksia itsekin positiivisella mielellä. Älä tee kasviksista numeroa; ne ovat ihan normaali osa ruokaa siinä missä esim. lihakin (eivät mitään turhia ylimääräisiä lisukkeita). Ihan kaikista ei tarvitse pitää, mutta ei vain voi olla niin, ettei tykkäisi juuri mistään kasviksista. Jos esim. keitetyt porkkanat eivät maistu, niin entä porkkana ihan sellaisenaan juuri kuorittuna tai raasteena?


Sormiruokailu oli kivaa.
Tässä N on 6 kk:n ikäinen – parsakaali maistui ja se maistuu nykyisinkin!

Pieni lista kasviksia (ja miten ne meillä lapselle kelpaa)

Porkkana. Meidän lapsen kestosuosikki raakana, mutta käy keitettynäkin.
Paprika. Kelpaa oikein hyvin lapselle. Vihannespaprikat meinaan... Chiliä on joissakin ruoissa mausteena pieniä määriä, mutta niitä ei ihan sellaisenaan syödä. ;D
Punajuuri. Lapsi tykkäilee kovasti! Ps. Käytä vain kypsennettynä. Äläkä ihmettele, jos vessatuotokset ovat punaisia hetken aikaa sen jälkeen... Ei vauvoille nitraattien vuoksi. 
Kirsikka- tai miniluumutomaatit. Lapsen suosikkeja myös! Syö sellaisenaan, mutta kivoja myös esim. suolaisissa piirakoissa.
Tavallinen tomaatti. Kelpaa lapselle, mutta ei niin hyvin kuin kirsikka-/miniluumutomaatit. Meillä käytetään tomaattia paljon myös paseeratun tomaatin muodossa kastikkeissa.
Kurkku. Perusjuttu salaatteihin ja leivän päälle. Hyvin kelpaa.
Lanttu. Raakana (paloina/raasteena) tai vaikka lanttulaatikkoon. Kelpaa lapsellekin. Ei vauvalle nitraattien vuoksi.
Pinaatti. Esim. pinaattikeittoon ja -kastikkeeseen sekä suolaisiin piirakoihin. Lapsellekin kelpaa! Ei vauvalle oksaalihapon ja nitraattien vuoksi.
Valko- ja punakaali. Kelpaa lapselle erityisesti raakana. Kypsennettynä en oikeastaan itsekään kaalia käytä (kaalikääryleet on hyviä kyl!). Harmi, että aiheuttaa helposti ilmaa vatsaan. :D
Parsakaali. Kelpaa lapselle hyvin – jo vauvana oli yksi suosikeista. Hyvä niin, oikein terveellinen!
Kukkakaali. Lapsi ei tykkää nykyisin (vauvana vielä söi ihan hyvin).
Kesäkurpitsa. Lapsi ei tykkää kypsennettynä eikä kauheasti raakanakaan.
Herneet. Raakana ovat ihan suosikkeja, kypsennettynä ei ihan niin herkkua.
Bataatti. Kelpaa lapselle. Aika vähän tulee silti käytettyä.
Lehtikaali. Kelpaa lapselle ainakin sipseinä. Muuta ei ollakaan siitä oikein tehty.
Ruusukaali. Hyvin vähäisessä käytössä. Lapsi ei tykkää tällä hetkellä.
Palsternakka. Aika vähäisesti meillä käytössä ollut, joskus on lapselle ainakin kelvannut. Pitäisikin varmaan ostaa ja muutenkin käyttää useammin...
Nauris. Ei ole juurikaan meillä käytössä ollut, ei muistikuvia lapsen mielipiteestä. Ei vauvalle.
Retiisi. Aika vähäisesti meillä käytössä ollut. Taisi lapselle viimeksi kelvata.
Maissi. Kelpaa lapselle. Mutta taitaa olla enemmän viljaksi luokiteltava.
Tankoparsa. Öömh, ehkä kerran vuodessa ostetaan. Ei tainnut mikään lapsen suosikki viimeksi olla.
Fenkoli. Hyvin vähäisessä käytössä meillä. Kypsennettynä ei ainakaan lapselle viimeksi kelvannut.
Pavut. Papuja pitäisikin käyttää meillä enemmän, aika harvoin ollaan siis käytetty.
Erilaiset salaatit (frisee-, tammenlehti-, jää-, tuli-, jne.). Kelpaa nykyisin lapselle, mutta ei nyt mitään suurinta herkkua kuitenkaan ole. Pienet lapset eivät salaatinlehtiä oikein osaakaan syödä, tai ainakin meillä vain pienempänä jäi suuhun pyörimään. :D
Tavallinen keltasipuli. Kelpaa ruokien joukossa lapsellekin.
Valkosipuli. Mausteena käytössä tuoreena ja kuivattuna, kelpaa lapsellekin.

Mitä kasviksia meiltä nyt kaapista löytyi?
Jääsalaattia, punakaalia, lehtikaalia, kurkkua, parsakaalia,
miniluumutomaatteja, porkkanoita, myskikurpitsa.
(Kurpitsa ja lehtikaali ovat kausituotteita = niitä ei yleensä meillä ole.)
**
Pakastimesta löytyi vihannessekoitus, pinaattia,
punajuurilohkoja sekä pikkuporkkanoita.
**
Sipuleita ja valkosipulia löytyy myös.

Tämä ei ole mikään täydellinen lista, sillä löytyyhän kaupoista muitakin. Mitä kasviksia teillä käytetään säännöllisesti ja mitkä ovat lapsen suosikkeja? Osallistuuko joku (joka ei normaalistikin ole kasvissyöjä) jopa lihattomaan lokakuuhun?

Hedelmät yleensä maistuvat makeutensa vuoksi lapsille, mutta eihän niistäkään kaikki kaikille kelpaa. Niistä voisi tehdä vielä oman postauksensa joskus. :p

 edit: Lue myös "Lapsi nirsoilee hyvästä syystä" (YLE / Marja Hintikka Live)

torstai 15. lokakuuta 2015

Vinkki: Herkuttele lehtikaalisipseillä!

Nyt kannattaa poimia terveellistä lehtikaalia kaupan hyllyiltä mukaan, sillä lehtikaalisato on parhaimmillaan (esim. Prismassa näytti täällä nyt maksavan 1,4e/200g ja CM:n tarjouksessa 2e/2ps). Jos lehtikaali ei maistu sellaisenaan, tee siitä sipsejä! Ainakin meidän lapsi rakastaa lehtikaalisipsejä ja itsekin niistä kyllä tykkään. :D

Jos et vielä tätä vuoden 2012 (?) trendiherkkua ole maistanut, niin...
Pese, kuivaa ja paloittele lehtikaalin lehdet sopivan kokoisiksi paloiksi. Kova varsiosa kannattaa leikata pois. Pyörittele palat pienessä määrässä oliiviöljyä. Mausta suolalla (älä laita liikaa). Paista 150 asteisessa uunissa noin 20-25 minuuttia, kunnes ovat rapeita. Lehtiä kannattaa käännellä välillä.

Lehtikaalisipsit menossa uuniin

Lehtikaali sisältää paljon C-vitamiinia, rautaa ja kalsiumia sekä myös K-vitamiinia.

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Joko olet sairastanut syysflunssan tai vatsataudin? (Eli vinkkejä siitä, miten ne voi onnistua välttämään.)

On aika ikävää, että monet automaattisesti ajattelevat, että vähintäänkin joku syysnuha sitä jossain kohtaa iskee. Sairastumisen riskiä on helppoa vähentää, jos niin vain haluaa.

Jep, varsinkin lapsiperheissä flunssaan sairastuminen on tietenkin todennäköistä tähän aikaan vuodesta, kun päivähoidossa ja kouluissa on paljon tartuttavia kavereita. (Ja varmaan, kun tällaisen merkinnän kirjoitan, niin pian mekin olemme täällä kipeänä... Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että viimeksi lapsemme N on sairastanut viime keväänä. Koko kesä ja alkusyksy siis ilman flunssia tai muita tauteja, vaikka ollaan liikuttu myös paikoissa, joissa on ollut kipeänä olevia henkilöitä. Sukujuhlissa, lentokoneessa, päivähoidossa, jne.)

Parhaimmillaan olen joskus vuosia sitten ollut melkein kaksi vuotta ilman yhtäkään nuhaa tai kurkkukipua. Siinä oli tietenkin mukana hyvää tuuria, mutta ihan normaalisti osallistuin esim. luennoille, joilla oli paljon läsnä yskiviä ja niiskuttavia ihmisiä. Kun tulin raskaaksi, vastustuskykyni oli selvästi heikompi ja sain sen aikana joitakin nuhia, mutta en onneksi mitään sen isompaa. Ensimmäisen kahden vuoden aikana syntymän jälkeen emme juurikaan sairastelleet, mutta kun N aloitti vuosi sitten päivähoidon, hän sairastui syksyn ja kevään välillä useampaankin flunssaan – onneksi ne olivat lähinnä nuhia. Jotkut niistä tarttui meihin aikuisiinkin, mutta ei kuitenkaan siis mitään nuhaa, kurkkukipua ja yskää ihmeellisempää. Kuumeessa olen itse ollut viimeisen kuuden vuoden aikana ehkä... yhden kerran?

Entä oksennustaudit? Hyi, ajatuskin ällöttää ja kauhulla odotan, koska sellainen ensimmäisen kerran meille iskee. Olen itse ollut viimeksi oksennustaudissa joskus 8 vuotta sitten (muistan tämän, koska en ole kertaakaan ollut vatsataudissa, kun olen mieheni kanssa yhdessä asunut) eikä siis N:kään ole vielä kertaakaan sellaista tässä kolmen vuoden aikana sairastanut.

Viimeksi N on ollut kipeänä huhtikuussa ja tätä kirjoittaessa on siis jo lokakuu.

Miten välttää flunssaan sairastuminen?

Olen tästä aiemmin kirjoittanut oman merkintänsä, josta voi lukea vinkkejä tarkemmin. On tietenkin totta, että esim. geenit vaikuttavat sairastavuuteen, mutta 
1) monet eivät pese käsiään tarpeeksi hyvin, 
2) hyvin monet syövät liian vähän D-vitamiinia, 
3) valitettavasti monet kärsivät homeongelmista kotonaan tai esim. koulussa/työpaikalla, 
4) monet syövät epäterveellisesti. 

Kun nämä neljä kohtaa korjaa (joo, kolmoskohtaa ei välttämättä helppoa korjata), todennäköisesti sairastuu harvemmin. Kun itse aloitin vuosia sitten syömään runsaita annoksia D-vitamiinia, vastustuskykyni parani selvästi. Sitä ennen pidin itsekin normaalina, että olin useita kertoja vuodessa nuhassa.

PS. Jos lapsellasi on korvatulehduskierre, kannattaa ainakin kokeilla, auttaisiko maidonjuonnin lopettaminen (lue lisää maidon mahdollisista haitoista). Ehkä sillä ei ole mitään vaikutusta, mutta kokeilemisesta ei ole mitään haittaakaan.

Miten välttää vatsatautiin sairastuminen?

Tässä kyse on tietenkin myös tuurista, sillä jos nyt sattuu samaan tilaan esim. norovirusta kantavan henkilön kanssa, niin äkkiähän sitä itsekin tartunnan saa. Helposti lapsi siis voi esim. päivähoidosta sellaisen saada.

Sitten on kuitenkin ne tilanteet, joihin voi itse vaikuttaa. Monet vatsataudeista ovat esim. ruokamyrkytyksiä ihan omista kotikeittiöistä. 

1) Hyvä käsihygienia. (Älä esim. mene kauppaan ja osta karkkipussia, josta alat napsia karkkeja pesemättä käsiä. Tai älä käy vessassa pesemättä käsiäsi lopuksi. Jos kosket raakaan lihaan, pese kätesi hyvin saippualla ennen muihin ruokiin koskemista.)
2) Hyvä keittiöhygienia muutenkin.
- Käsittele lihoja ja kasviksia eri leikkuulaudoilla; älä käytä naarmuisia muovista tehtyjä lautoja. Käytän itse lähinnä lasista leikkuulautaa, koska muovimyrkyt ovat ongelmallisia.
- Jäähdytä ruoka nopeasti ja laita se siis mahdollisimman pian jääkaappiin, jos aiot säästää sitä seuraavallekin päivälle. Älä syö montaa päivää vanhaa ruokaa.
- Varmista, että kypsennät lihan kunnolla.
- Jos syöt esim. raakaa porkkanaa, kuori ja huuhdo ne hyvin.
3) Tehosta suoliston kuntoa syömällä maitohappobakteereita. Näin kannattaa toimia erityisesti ulkomaille matkustaessa, mutta minä ja lapsi syömme maitohappobakteereita kyllä päivittäin. Maitohappobakteerit ovat erittäin tärkeitä myös antibioottikuurien yhteydessä.

Lapsi syö päivittäin yhden pureskeltavan maitohappobakteeritabletin.
Ärsyttävää, että näissä on makeutusaineita yms., mutta kun ei hän vielä osaa kapseleita niellä
ja tipat ovat vähän epäkäytännöllisiä...
Nyt kaapissa on näitä Gefilus-tabletteja ihan marketista ostettuna,
mutta muitakin merkkejä siis käytetään.
Itselläni on nyt iHerbistä tilattuja kapseleita.

maanantai 12. lokakuuta 2015

Käytä maitoa vain kohtuudella (tai älä lainkaan)

Suomessa maitoa juodaan älyttömästi, suoraan sanottuna aivan liikaa. Tämä voi tutkimusten mukaan olla terveydelle haitallista ja suosittelisinkin kaikkia käyttämään maitoa vain vähäisesti (ja suosimaan maitotuotteissa esimerkiksi maustamattomia jogurtteja).

Suomalaiset suositukset ovat vääränlaiset – maitoa ei pitäisi suositella juotavaksi suuria määriä 

Ravitsemussuosituksissa ohjeistetaan seuraavasti: "Rasvattomia ja vähärasvaisia nestemäisiä maitovalmisteita on hyvä juoda päivittäin noin puoli litraa ja ruokavaliota voi täydentää vähärasvaisella ja vähäsuolaisella juustolla." (Suomalaiset ravitsemussuositukset.) Tätä perustellaan sillä, että maitotuotteet ovat muun muassa hyvä kalsiumin lähde ja kalsiuminhan mainostetaan vahvistavan luustoa.

... Paitsi että on tutkimuksia, joiden mukaan kalsium ei esimerkiksi ehkäise luunmurtumia (ks. esim. YLEn uutinen). Suomessa kalsiumin saanti on yleisesti ottaen runsasta, sillä täällä käytetään paljon maitoa, mutta osteoporoosi on silti yleistä. Geenien syy vai sittenkin ruokavalion? On esimerkiksi esitetty, että maidon sisältämä fosfori haittaisi kalsiumin imeytymistä. Lisäksi fosforin liikasaanti on haitallista muutenkin (esim. eräs tutkimus).

Kalsiumia toki tarvitaan jonkin verran luuston ylläpitämiseksi, mutta ainakaan kaikkea kalsiumia ei edes tarvitse yrittää saada maitotuotteista: kalsiumia kun saa esimerkiksi lehti- ja parsakaalista sekä sitä lisätään kasvimaitoihin. Jos kuitenkin käytät maitotuotteita, suosi juustoja ja jogurtteja.

Lapsi juo meillä pieniä määriä maitoa.
Paikallisesta Prismasta saa Arlan rasvatonta luomumaitoa 0,98e:lla.
Ja kyllä, siitäkin voi kiistellä, onko rasvaton maito fiksu valinta vai
kannattaisiko sittenkin käyttää täysmaitoa.
En usko sillä olevan suurta merkitystä terveydelle.
Oli maito mikä vain, muista kohtuullisuus sen käytössä!

Maidon kalsium ei pahemmin luustoa vahvista – muistathan muut tärkeät asiat?

Jos luustostaan haluaa pitää huolen, on tärkeämpää muistaa liikunta sekä mm. D-vitamiini, C-vitamiini ja K-vitamiini.

Joidenkin mukaan maito on juotuna haitallista. Onkin hyvä muistaa, ettei maitoa tarvitse juoda yhtään. Esimerkiksi Juhana Harju julkaisi juuri artikkelin "Maidon juonti on haitallista, osoittavat laadukkaimmat tutkimukset". En itse juurikaan juo maitoa, mutta lapsemme saa sitä juotavaksi pääruoan kanssa pienen lasillisen (yleensä suositaan luomua, mutta jos nyt ollaan vaikka vain nopeasti käyty lähikaupassa, niin sieltä mukaan tarttuu ihan normaali versio). Muilla syömiskerroilla maitoa ei meillä tarjota juotavaksi, mutta on sitä esim. puuron joukossa. Päivittäin syödään yleensä pari desiä jogurttia & muutama siivu jotain juustoa.

Monet ajattelevat saavansa tarpeeksi D-vitamiinia nauttimalla maitotuotteita, joihin sitä lisätään. Luomumaitoon D-vitamiinia ei lisätä, mutta tällä ei ole mitään merkitystä mihinkään, sillä meidän 3v lapsi saa 25 mikrogramman D-vitamiinilisän päivittäin. (Ja me aikuiset otamme 50-60 mikrogrammaa per vrk.) En suosittele turvautumaan maitotuotteisiin D-vitamiinin saannissa, vaan ota sitä lisinä reiluja annoksia (lue lisää)!

K-vitamiinia saa mm. kypsytetyistä juustoista sekä parsa- ja lehtikaalista.

Käytetäänkö teillä lehmänmaitoa a) vähän, b) paljon, c) ei lainkaan?
On jotenkin kamalaa katsella, kun joillakin perheillä on helposti kymmenenkin maitopurkkia ostoskärryssä... Kuinka pitkäksi ajaksi ne ovat ja kuinka monelle henkilölle...

maanantai 5. lokakuuta 2015

Hämmästyttää, kummastuttaa... @ Espanja

Nyyh. Ikävä Espanjaan. <3 Sen kunniaksi teen vielä yhden postauksen siitä, mikä Espanjassa on hieman outoa. Tai ei nyt sinänsä kai outoa, vaan erilaista.

Nämä ovat täysin satunnaisia juttuja lähinnä arkipäivien jutuista, toki löytyisi paljon muutakin. :D

Kaupat ja niiden valikoima

Kauppareissuille otetaan usein mukaan kärryt. Niille löytyy ruokakaupoista lukolliset säilytyspaikat kauppakäynnin ajaksi. Jep, kyllähän noita on kätevämpää perässään vetää kuin että kantaisi kauppakasseja!




Karkkivalikoimat ovat aika huonoja perusmarketeissa, kun vertaa Suomen älyttömään tarjontaan. Tässä suht ison kaupan karkkivalikoima. Suklaat ovat btw ihan eri paikassa tässä kaupassa (itse lasken nekin karkeiksi, mutta niitä nyt ei siis tässä ole kuvattuna :D).

Espanjassa on onneksi helppoa karkkilakkoilla,
koska valikoima on aika huonoa omaan makuuni.

Niin ja irtokarkkeja ei oikein tavallisista kaupoista saa (karkkikauppoja on toki erikseen), mutta sen sijaan irtoleivoksia löytyy monista kaupoista.

Leivoksia saa ostaa irtomyynnistä kilohintaan

Yksi mikä aina jaksaa ihmetyttää, on jauhelihat. Espanjan marketeista saa lähinnä "burger meat" -jauhelihoja, jotka sisältävät säilöntäaineita, suolaa, väriaineita, ... ;(

.... Mutta toisaalta oikeita lihakauppoja löytyy todella paljon, joissa voi toki pyytää kauppiasta jauhamaan lihaa mistä lihapalasta vain!

Lihakauppoja riittää, tässä satunnaisen kaupan hintoja tältä kesältä
(esim. pechuga de pollo = kananrinta 4,89e/kg,
solomillo de cerdo = possun ulkofile 6,99e/kg)

Myös kalakauppoja löytyy sekä paljon hedelmä- ja vihanneskauppoja. Ja tietenkin leipomoita, joista saa usein ihania leivoksia ja tietenkin sitä vaaleaa patonkia. Patonkia, joka kuukauden loman jälkeen alkaa tulla korvistakin ulos.

Jauhelihojen lisäksi ihmettelen ihan tavallisen paseeratun tomaatin puuttumista ainakin useimmista kaupoista. Paseerattua tomaattia löytyy toki säilykkeenä, mutta joukossa on aina jotain mausteita ja öljyjä.

Mainitsematta ei voi myöskään jättää ilmakuivattuja kinkkuja ymv., joita kaikissa kaupoissa roikkuu...

Tässä esimerkkinä Lidlin valikoimaa

Niin ja mereneläviä saa tavallisista ruokakaupoista ihan eri tavalla kuin Suomesta. Tässä pieni osa erään ison marketin valikoimaa.

Kaikenlaista olisi myynnissä

Espanjan kaupoista saa tietenkin myös kaikenlaisia alkoholijuomia eikä hinta päätä huimaa.

Entäs sitten hajusteettomat pyykinpesuaineet? Mercadonasta löysin yhtä hajusteetonta pyykinpesuainetta, mutta muualla kaikki vauvapyykinkin pesuaineet olivat hajustettuja... ;(

Siesta

Päivisin pikkuliikkeet ja monet muut paikat ovat siestan aikaan kiinni. (No, isot kaupat ovat yleensä koko päivän auki.)

Hyvin tyypillinen aukioloaika pikkuliikkeelle


Tv:stä tulee paljon jotain ennustus-huuhaaohjelmia

Jep. Tuleehan sitä Suomen telkkareista ostos-tv:tä ja erilaisia pelejä, mutta ei kai sentään ennustajia kymmenillä kanavilla näy...

Ennustajia riittää tulkitsemaan tarot-kortteja maksaville soittajille

Lapsetkin valvovat myöhään

Esimerkiksi huvipuistot aukeavat helposti vasta klo 19 & esimerkiksi tämä eräs tapahtuma – jossa oli pikkulapsillekin suunnattua ohjelmaa – alkoi vasta klo 20. Käytiin lapsen kanssa pikaisesti, mutta kaikki hienot esitykset jäivät katsomatta, kun oli pakko laittaa nukkumaan 21 aikaan. Siinähän sitä sitten itse kuunneltiin sisällä kolmeen asti yöllä musiikkia, kun oli ihan viereisessä puistossa. :D



Ei valvota eläinkaupan oloja – vai ihan sallittua touhua?

Tämä paikka järkytti ja masensi. Pienessä eläinkaupassa kauhea määrä eläimiä pienissä häkeissä. Yhdessä lasikopissa oli helposti esimerkiksi viisi koiranpentua ja viereisessä häkissä pöllö ja toisessa häkissä kymmeniä pieniä lintuja. o_O Kaupassa pörräsi miljoonia kärpäsiä ja haju oli kamala. Ja kuka ostaa itselleen haisunäädän (tai tuon pöllön) lemmikiksi...?

Espanjalaisesta eläinkaupasta... :(
Salaa yritin valokuvailla, mutta vaikka nämäkin kuvat on kamalia,
niin paikan päällä käyminen se vasta järkyttikin.


Bideesuihkujen sijaan bideealtaat

Pohjoismaissa suositaan suihkuja, mutta Espanjassa (ja toki monessa muussakin maassa siis) näkyy asuntojen vessoissa näitä altaita. :D



Mañana

Noh, sopimukset aikatauluista ei ole aina niin justiinsa Espanjassa. Asiat tapahtuu usein "huomenna", mikä tietenkin voi käytännössä olla myös esim. muutaman päivän päästä.