maanantai 23. toukokuuta 2016

Ohho, nyt on jo 23. raskausviikko!

Hups, tämä blogi on unohtunut. Ei sillä, enpä ole täällä halunnut aiemmin julkisesti huudellakaan, että olen toivotusti raskaana ja se on ehkä eniten värittänyt talvea ja kevättä. (Sen lisäksi, että gradu valmistui. \o/)

Odottaessani esikoistani, kirjoitin säännöllisesti odotusblogia, mutta nyt se ei ole tuntunut tarpeelliselta. Joitain juttuja olen itselleni merkinnyt muistiin tässä alkuvuonna, joten voinhan niitä toki tässäkin jakaa.

** Ensimmäiset 14 viikkoa

17.1 (dpo 11 tai 12 eli rv 3+)

Tissikipu on minulla yleinen PMS-oire, mutta jotenkin minusta tuntuu nyt erilaiselta...
Päätän tehdä testin, sillä kaapissa on herkkiä (10mIU) testejä, joilla raskauden voi saada näkymään jo noin kymmenisen päivää ovulaation jälkeen.

Testiin piirtyy haalea viiva. Tiedän kuitenkin, että testausajankohta on hyvin varhainen ja kyse voi olla vaikka kemiallisesta raskaudesta. Mutta meille on mahdollisesti tulossa toinen syksyvauva.

19.1 (rv 4+)

Tänään menkkojen olisi pitänyt alkaa. Mitään sellaisia oireita ei kuitenkaan ole, joten voin kai todeta virallisesti olevani raskaana.

29.1 (rv 6+)

Huono olo. Iltapäivästä iltaan; aamuisin olo on yllättävästi ok. N:ää odottaessa minulla oli pari viikkoa huonoa oloa. Kertaakaan en silloin oksentanut eikä onneksi nytkään ole siihen pisteeseen asti mennyt.

Hajuherkkyys! Tällaista ei ollut N:n aikana. Kaikki hajut/tuoksut ällöttävät. Onneksi meillä muutenkin esim. pyykinpesuaineet ym. ovat hajusteettomia, mutta nyt en esimerkiksi kestä yhtään omaa tai miehen hienhajua.

Lisäksi minulla on kamala nälkä koko ajan.

5.2. (rv 7+)

Pelkoa, sillä vuodan hieman veristä vuotoa, mutta se ei onneksi kestä päivää kauempaa eikä ole kipuja (ehkä vain limakalvoilla oli haavaumia).

Nyt myös väsymys on todella voimakasta. (Mukavaa yrittää saada gradua valmiiksi, kun väsymys on oikeasti ihan mahdotonta....)

Ei mitään erityisiä mielihaluja.

24.2. (rv 9+)

Ensimmäinen neuvola. Olen jo päättänyt, että ei mennä yksityiselle varhaisultraan, joten toivomme vain parasta.

Aiemmin mainitut oireet (väsymys, hajuherkkyys, nälkä, huono olo) ovat jatkuneet edelleen.

4.3. (rv 10+)

Ensimmäinen neuvolalääkäri. Sydänääniä ei saada kuulumaan, mutta kohtuni on voimakkaasti taaksepäin kallistunut ja onhan se näillä viikoilla muutenkin hyvin epävarmaa, vaikka hoikka olenkin. Yritän siis olla stressaamatta, koska kohtu on kuulemma kuitenkin kasvanut normaalisti.

Veriseulat on myös otettu. Ultra-aikaa odotellen... Pelkään keskeytynyttä keskenmenoa, vakavaa kehityshäiriötä ja myös sitä, että jos mahassani olisikin kaksoset. 

23.3 (rv 13+)

Vihdoin kauan odotettu np-ultra! Kaikki hyvin ja sikiö vastaa kokoaan eli laskettu aika pysyy syyskuun loppupuolella.

Alkuraskauden oireet alkavat olla takanapäin – ei enää huonoa oloa (kertaakaan en onneksi joutunut oksentamaan!), ei niin suurta väsymystä & nälkäkin alkaa olla normaalimpaa. Hajuherkkyys on vielä tallella, mutta sekin ehkä helpottamaan päin.


** Raskausviikot 14–23

huhti-toukokuu

Arvuuttelemme sukupuolta. Itse veikkaan poikaa, koska alkuraskauden oireet olivat paljon voimakkaammat kuin aikoinaan N:ää odottaessa. Mies veikkaa, että saamme tytön.

Hajuherkkyyskin on onneksi loppunut.

18. raskausviikolla tunnen ensimmäisiä liikkeitä (hipaisuja), mutta selvemmin vasta parin viikon päästä. N:ää odottaessa istukka oli etuseinämässä ja tunsin liikkeet vasta joskus 22. rv:llä.

16.5 (rv 21+)

Rakenneultra. Kaikki näyttäisi olevan hyvin ja vauva myös esittelee mielellään jalkoväliään, jonka perusteella voi lähes varmasti hänet pojaksi tunnistaa. Istukka oli muuten tälläkin kertaa etuseinämässä, mutta turvallisella alueella siis kuitenkin.

<3


Potkut näkyvät jo vatsan päällekin.

Ja voihan hemmetti – häpyluun liitoskivut (oletan?) tulevat jo nyt vaivoikseni. Tavallinen kävely onnistuu ilman kipuja, mutta pienen juoksulenkin jälkeen kärsin kauheista liitoskivuista muutaman päivän... Ei siis enää yhtään juoksemista tässä raskaudessa.

N:ää odottaessa minulla oli samanlaista viimeisen kolmanneksen. Ihan viimeisillä viikoilla käveleminen oli tuskaa, kun alapäässä tuntui niin ikävältä. Esimerkiksi selkäkipuja minulla ei kuitenkaan ollut silloin lainkaan eikä ole nytkään ollut. Sen sijaan häntäluuni on tässä raskaudessa kipuillut, jos makaan selälläni pidempäänkin kuin vain minuutin. o_O

23.5 (rv 22+)

Ensimmäiset pisarat esimaitoa bongattu. Näihin aikoihin se tapahtui N:ääkin odottaessa.

Päätän elvyttää tämän blogin kertomalla raskaudestani. Ehkä voisin jotain muitakin merkintöjä jaksaa taas kirjoitella, koska nyt siihen olisi taas aikaa ja jaksamista.

Mitäs teille?

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerrohan sinäkin mielipiteesi!